Kertomuksia pimeestä

Siitä on jo ihan simona aikaa, kun uusälyttömyyspiireissä alettiin suunnitella absurdin kotimaisen proosan antologiaa. Hanke on ollut milloin missäkin tuulessa (on ollut myötää, laitaista, vastaista ja tietenkin myös kustannusalan turbulenssia), ja hienoja tekijöitä on saatu mukaan myös uusälyttömyyden ulkopuolelta. Lopultakin olemme päässeet aivan loppusuoralle. Tekstit on toimitettu, tekijät saavat parin viikon kuluessa sopimuksen hyväksyttäväkseen ja sitten se jo meneekin taittoon.

Kertomuksia pimeestä kustantaa Turkulainen pienkustantamo Turbator, ja arvioitu julkaisuajankohta on lokakuussa.

Kokoelman upeat novellistit ovat tässä – jämptissä järjestyksessä sukunimen mukaan:

Tuuve Aro, Tapani Bagge, Hannu Hirvonen, Juha Huhtakallio, Pasi I. Jääskeläinen, Harri Kumpulainen, Jukka Laajarinne, Alvari Lume, Juri NummelinMarkus Nummi, Sari Peltoniemi, Arvi Perttu, Tiina Raevaara, Miina Supinen.

Sivumennen sanottuna: kirjasta tulee suorastaan erinomainen!

Elämää joulun jälkeen

Runoutta, proosaa, musiikkia, tanssia, arkkitehtuuria. Vapaa pääsy. Kuvaa klikkaamalla pääset Galleria Jangvan sivuille.

Taustan maalaus: Alvari Lume

Psykoanalyyttinen torjuntanäytös

Eilinen show sujui jokseenkin hienosti. Psykoanalyyttinen torjunta oli kenties toimivin automaattipuhekonsepti toistaiseksi. Alvari Lumeen alitajuntaa hivelevä kitara- ja tuulikannelimprovisaatio sopi juttujeni kanssa yhteen kuin… kuin… no…

kuin ketsuppi, ja paremminkin.

Tilaisuudesta on olemassa nauhoitus. Saa nähdä, olenko yhtä innoissani vielä nauhan kuultuani, vai alkaako hävettää. Muiden esiintyjien touhuista jäi erityisesti mieleen Vuotesin hienolla tavalla friikahtava Bolero-sovitus. Kuulas Sarkio laptop extravaganza taas pisti miettimään, mitä on live-esitys ja mitä se taas ei ole. Joku Pet Shop Boyshan jo joskus 80-luvulla totesi, että he pystyisivät hoitamaan keikkansa yhtä hyvin yleisön seassa joraillen, kun koneet kyllä pyörittävät shown. Mikä on artistin läsnäolon merkitys tilanteissa, joissa biisit ovat valmiina levyllä? Tai mikä on DJ:n merkitys teknokuvioissa? Jotain postmodernia sen on oltava, subjektin hajoamista tai vastaavaa.

On muuten jo moneen otteeseen pitänyt kiitellä, että nämä Lasse Kaikkosen ja Jaakko Savolaisen Davistossa järjestämät klubi-illat ovat kyllä ihan parasta, mitä Olarin kulttuuriskenessä olen nähnyt. Niistä on ensimmäistä kertaa tullut sellainen vaikutelma, että tämähän on ihan kaupunginosa, josta ei ole aina pakko lähtä jonnekin Helsinkiin, jotta jotain tapahtuisi.

torrjunta

Vasemmalta oikealle: Alvari Lume, minä, Lasse Kaikkonen

Kuolemanlinjan takana

Sain raakileen valmiiksi eilen, kuten oli toivottukin. Eihän kirja vielä valmis ole, mutta nyt on hyvä hiukkasen hengähtää, etenkin kun alkaa hartioiden ja niskan seutu olla tukossa kuin kinshasalainen viemäriverkko.

Mutta siitähän minun oikeasti piti kertoa, että minulla on huomenna esiintyminen, Alvari Lumeen säestämä Psykoanalyyttinen torjuntanäytös. Jaa missäkö?

.

Tuntemattoman musiikin klubi

Aika: 22.1.2009, klo 21 alkaen.

Paikka: Davisto, Kuunkehrä 2, Espoo

Ohjelmassa:

-kuulas sarkio laptop extravaganza
-vuotesi
-alvari lume & jukka laajarinne