Jukka Laajarinne: Tuotanto

Yhteystiedot:
Kokeile aluksi vaikka sähköpostitse: etunimi(piste)sukunimi(ät)gmail(piste)com

Tuotanto


Seuraavat teokset kuuluvat jokaisen sivistyskodin kirjahyllyyn:

Tiloissa
Tiloissa

Miksi muistojesi maisema ei ole enää sama, vaikka se ei oikeastaan ole muuttunut? Miten karttaa luetaan, ja miksi eksyminen on hyväksi? Mikä tekee paikasta pyhän tai muuten vain erityisen? Mitä eroa on matkanteolla ja siirtymisellä?

Tiloissa-kokoelma pohtii mielen, kehon ja ympäristön suhdetta. Laajarinne kuljettaa leppoisasti tarinoiden lukijaa läpi mielen tilojen, ylittää aitoja, kotiutuu muumitaloon, kiipeää vuorille ja tunkeutuu maan alle. Esseitä yhdistää kysymys siitä, miten mieli ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa. Paikka on sinussa yhtä paljon kuin sinä paikassa.

Tiloissa on monialaisten käytäntöjen opaskirja. Se antaa eväitä tiloissa liikkumiseen ja avartaa tietoisuuttamme niistä. Osa neuvoista on käsitteellisiä, osa ihan käytännön vinkkejä. Mitä erilaiset tilat merkitsevät, ja millaisia merkityksiä me niille annamme? Miten liikkua erilaisissa tutuissa ja ennestään tuntemattomissa tiloissa? Miten saada niistä enemmän irti?” (Karri Kokko, Kiiltomato)

”Laajarinne kirjoittaa sujuvasti ja syvällisesti. Hän tarkastelee tilallisuutta toisinaan varsin filosofisesta kulmasta, mutta aina yleistajuisesti, nivoen pohdiskelut arkeen ja konkretiaan.” (Sinisen linnan kirjasto)

”Teksti soljuu silmissä ja jää mieleen pyörimään, lauseissa on voimaa ja ajatuksissa kirkkautta. Mikä parasta: lukija saa omat muistonsa, kokemuksena ja ajatuksensa heräämään, kuplimaan ja kasvamaan.” (Suketus, Eniten minua kiinnostaa tie)

”Jukka Laajarinteen esseekokolema Tiloissa sai minut ajattelemaan sekä mielentiloja että erilaisia konkreettisia tiloja uudella tavalla. Uskon, että kaikille kirjan lukijoille käy samalla tavalla.” (Juha Pikkarainen, Yle)

”Miten kaupungista voi löytää kiinnostavia asioita, joita ei ole aiemmin huomannut, kun siirtyy valtateiltä sivukujille – tätä jäin pohtimaan, ja aioin liikkua kaupungilla uusia reittejä ja miettiä, mitä en ole aiemmin huomannut.” (Mari A:n kirjablogi)

”Sujuvaa tekstiä lukee mielellään. Kieli on jämptiä asiatekstiä, hauskuus nousee substanssista, tehdyistä havainnoista ja kiinnostavista rinnastuksista.” (Päivi, Hyviä sanoja)

”Nämä ovat esseitä, joita lukiessa ihminen laajentuu.” (Omppu Martin, Reader, why did I marry him?)

”Laajuus onkin Laajarinteen vahvuus. Hän löytää hyvä näkökulmia siihen, kuinka kokemuksemme ovat ympäristön ansiota. Tiloissa pitäytyy kuitenkin enimmäkseen henkevän tutkimuksellisena, eikä haasta lukijaansa epäsovinnaisella ajattelulla.” (Pekka Jäntti, Etelä-Suomen sanomat)

”[…] Laajarinne antaa havaintojensa puhua, ja kovin usein näiden kuunteleminen ja puhutelluksi tuleminen on parasta mitä lukijana voi tehdä.” (Veli-Matti Pynttäri, Parnasso)

”Äkkisiltään ihmisen tilallisuutta, siis eri tilojen ja tiloissa olemisen vaikutelmia, käsittelevä teos kuulostaa aiheeltaan hieman kuivalta ja akateemiselta. Lopputulos on kuitenkin kaikkea muuta.” (Tuukka Hämäläinen, Etelä-Saimaa)

”Viehätyin kirjailijan monista näkökulmista ja elämänmakuisesta pohdinnasta. Jos pidit Laajarinteen tietokirjasta Muumit ja olemisen arvoitus, pidät tästäkin. ” (Else Turunen, Kotiliesi)

”[M]ukana kulkee kiitollisena, sillä opas osaa asiansa, ja jättää yleensä mukana kulkijalleen avaimia ja tilaa perehtyä lisää itse – löytää uusia, omia reittejä.” (Jani Ekblom, Hämeen Sanomat)

”Laajarinne pohtii syvällisesti mutta yleistajuisesti tilan, paikan ja esimerkiksi liikkeen merkitystä ihmisen mielelle ja ajattelulle.” (MP, Mondo)

72kansi

72

Alussa on räjähdys. Kotitekoinen autopommi silpoo ihmiskehon, ja Mourad, Suomeen muuttanut muslimimies herää sairaalassa. Vai onko se sairaala? Mouradinhan pitäisi olla kuollut. Hänen vuoteensa vierellä pyörii hyvin erikoisia naisia, kaiken lisäksi nunnankaavuissa.

Kuolemanjälkeisen paratiisin pitäisi tarjota hurskaalle muslimille 72 neitsyttä, mutta paikka johon Mourad on joutunut, ei täytä hänen odotuksiaan. Neitsyet ovat toinen toistaan oudompia: kun hän kehuu yhden kauniita silmiä, samat tummat silmät tuodaan hänelle lautasella.

72 on ravisteleva romaani ulkopuolisuudesta, fanaattisuudesta ja ennakkoluuloista. Mourad on yhtä ulkopuolinen niin elämässä kuin kuolemassa.

Atena, 2013. ISBN 978-951-796-935-2.

”Monimutkaiset ongelmat vaativat monimutkaista kirjallisuutta, mutta Laajarinteen saavutus on kirjoittaa hankalasta aiheestaan paitsi monimutkaisesti myös kauniisti, koskettavasti, kekseliäästi ja jännittävästi.” (Teemu Manninen, Helsingin Sanomat)

”Camus ja kumppanit kummittelevat myös romaanin 72 taustalla. Se on vahva sivullisuuden kuvaus – ja kokeellinen romaani, joka kutsuu lukijansa merkitysleikkiin.” (Jani Saxell, Parnasso)

”Harva kirjailija pystyy tällaiseen syvyyteen ja monitulkintaisuuteen. Laajarinne koettelee formaattia ihailtavalla tavalla. […] 72 on mestariteos.” (Jussi K. Niemelä, Tähtivaeltaja)

”Tämän kirjasyksyn positiivinen yllättäjä. Hirveän todentuntuinen, mutta silti jollain tavalla hauska – ja yllättävä.” (mari A:n kirjablogi)

”Romaani herättää ajatuksia, ja viimeisen sivun jälkeen lukija voi nähdä totunnaiset ajatuksensa aivan toisin.”  (Risto Löf, Savon Sanomat)

”Laajarinteen suorittamaa massiivista tutkimusta ja taustatyötä voi vain ihailla.” (Tuija, Kirjavinkit)

72 on paitsi puheenvuoro rasismia ja fanaattisuutta vastaan, myös ajattelemaan ohjaava romaani. Se ei muodoltaan ole kuin muutaman vuoden takainen kokeellisempi Kehys, mutta sisällöltään yhtä yllättävä.” (Jani Ekblom, Hämeen Sanomat)

540150_10200949880095245_269876667_n

Isä vaihtaa vapaalle

Puolukan isä päättää viettää enemmän aikaa tyttärensä kanssa ja jää pois töistä. Salaisen agentin tehtäviä ei ole kuitenkaan helppo jättää. Yhteisestä lomasta muodostuu hurja karkumatka pakoon työelämän paineita. Minne mennä, kun luottokortti on kuoletettu ja autokin aivan räjähtänyt?

Kuvitus: Timo Mänttäri. WSOY, 2013. ISBN 9789524718660.

”Laajarinteen tekstin ja Mänttärin kuvien yhteispeli on saumatonta, ja riittävän lyhyt teksti on balanssissa visuaalisesti vahvan ilmaisun kanssa.” (Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsingin Sanomat)

Leikkiminen kielletty

Ympärillämme kytee vastarintaliike, jonka tuottamaa kulttuuria pidämme epäkorrektina, jonka kieltä emme ymmärrä ja jota pidämme ihmisryhmänä kehittymättömänä ja ohjausta vaativana. Puhumme lapsista.

Leikkiminen kielletty! lähestyy lasten ja nuorten asemaa näiden omasta näkökulmasta, joka keskusteluissa yleensä sivuutetaan. Miksi lastenkulttuuri ei ole lasten omaa vaan näille suunnattua kulttuuria? Miksi lapseen suhtaudutaan kuin keskeneräiseen projektiin, joka pitäisi saada valmiiksi sovitussa aikataulussa? Miksi rakastamme lasta vain sellaisena, jollaiseksi haluamme hänet muuttaa? Miksi pelkäämme äänekästä, liikkuvaa ja monennäköistä lapsuutta?

Leikkiminen kielletty! on terävä ja tunteita herättävä keskustelunavaus tulenarasta aiheesta, joka on aina ajankohtainen. Jukka Laajarinne etsii näkökulmia lasten ja nuorten asemaan historiasta, filosofiasta, tutkimustiedoista ja yksittäisten ihmisten kokemuksista – kirjailija on haastatellut kouluikäisiä lapsia ja nuoria mutta myös opettajia, vanhempia ja sosiaalialan ammattilaisia. Puhutteleva teos sysää urautuneet ajatukset raiteiltaan ja herättää pohtimaan tarkemmin kotien ja koulujen kasvatusperiaatteita.

”Vuosittain ilmestyy muutamia merkittäviä kirjoja. Tämä on yksi niistä.” (Jouko Kämäräinen, Elonkehä)

”Miksi kasvatuskysymyksen ympärillä pyörii niin pelonsekainen ilmapiiri? Olisiko aika hellittää huolehtimis- ja hyysäämiskulttuurista, uskoa lapsen omaan viisauteen ja vaihteeksi kuunnella heitäkin?” (Marikka Bergman, Pientä elämää etsimässä -blogi)

”Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten kiinnostavaa luettavaa tämä olikaan. Lisäksi toivon, että se sai minut ajattelemaan asioita edes vähän enemmän lapsen kannalta.” (Jori, Kaiken voi lukea -blogi)

”Aiemmin muun muasa kirjasta Muumit ja olemisen arvoitus tuttu Laajarinne sivaltaa tässä uutukaisessaan ärhäkästi meidän aikuisten pyrkimystä kontrolloida koko ajan lapsiamme.” (Minna Hietakangas, Evita.fi)

”Ristiriitoja vältetään, vaikka maailma koostuu ristiriidoista, eikä niitä voi välttää. Vanhempien ylisuojelevuus kääntyy lasta vastaan.” (Ninni Myllyoja, Talouselämä)

”Laajarinteen asiallinen ja ajankohtainen pohdita lasten ja nuorten asemasta on paikallaan, koska liian usein lasten ja nuorten puolesta puhuu aikuinen, usein sellainen, mistä tulee mieleen kukkahattuun sonnustautunut pihapoliisi.” (Pauli Poutanen, MTV3)

”[…] erittäin harvinainen ja kaunis kannanotto vapauden, rauhan, rakkauden ja ihmimillisen elämän puolesta.” (Miina Supinen, Sokeripala-blogi)

”Kirjan erityinen arvo on siinä, että se asettaa kysymysmerkit riittävän syvälle ja herättelee tietoisuutta kasvatustoimintamme taustamotiiveista ja todellisista tavoitteista.” (Jarno Paalasmaa, Opettaja-lehti)

”Kirja on pamflettinakin melkoinen pommi. Sen toivoisi olevan keskustelun alustus sillä tilanne yhteiskunnassamme on kasvatuksen ja lasten sekä nuorten aseman suhteen kriittinen.” (Pentti Tynkkynen, Parikkalan-Rautjärven Sanomat)

Kehys

Kehys on toisiaan seuraavien tarinoiden kirjava kudelma. Terävästi havainnoiva ja ilmavasti kirjoitettu teos on tarinoiden verkosto, jossa piilee portteja uusiin ihmiskohtaloihin. Erillisiä kertomuksia sitovat yhteen vahvat ihmisyyttä pohtivat teemat: Onko ihminen pelkkä vaistojensa pyörittämä kone? Missä kulkee raja minun ja toisen ihmisten välillä? Lukijansa jatkuvasti yllättävä teos kehystää palasen inhimillistä todellisuutta.

Atena kustannus, 2010. ISBN 978-951-796-646-7

”Olisi sääli, jos Kehys jäisi vähälle huomiolle. […] Laajarinne on selkeästi oloissamme harvinainen tarinaniskijä, ja taitava sellainen. Hänessä on parhaimmillaan Singeriä, Canettia, Paul Austeria.” (Juha Seppälä, Aamulehti)

“Laajarinne osaa ilmaista ajatuksensa samaan aikaan sekä selkeästi että taidokkaasti. Kehyksessä tyylin ja rytmin vaihdokset pääsevät oikeuksiinsa ja tukevat kunkin kertomuksen sisällöllisiä ominaisuuksia.” (Soili Hämäläinen, Kymen sanomat)

”Teoksen sisältö ja muoto rikkovat useita rajoja, mutta silti kokonaisuus on hätkähdyttävän ehyt. Tämä kirja on syvällinen ja hieno, ja se tarjoaa runsaasti mukaansatempaavaa kerrontaa sekä antaa eväitä ajattelemista varten.” (Pekka Jaatinen, Kaleva)

Kehys on viitteiden kirja.” (Teppo Kulmala, Keskisuomalainen)

Kehys on paitsi pilkun rehvakas esiinmarssi myös assosiaatioiden temmellyskenttä.” (Helena Rintala, Kiiltomato)

“Onko Kehys hyvä kirja? Jos on, se on sitä eri tavalla kuin muut.” (Tiina Raevaara, Tähtivaeltaja)

”Tyylilaji mahdollistaisi pahanlaatuisen sekavuuden, mutta siihen Kehys ei sorru. Päinvastoin. Laajarinne osaa todella kuljettaa tarinaansa.” (Esa Mäkinen, Helsingin sanomat)

”Romaanissa viehättävät sen sujuva nokkeluus ja näppäryys. Tarinat jäävät kesken, niin kuin kaikki jää, kun kaikki virtaa. Laajarinteen teos on tiheä, eikä viitteiden tynnyri tyhjentyisi varmasti kolmannellakaan lukukerralla” (Karo Hämäläinen, Suomen kuvalehti)

”Laajarinteellä on kyky käsitellä ihmisyyden ikuisuuskysymyksiä tuoreesti, havainnollisesti ja innostavasti.” (Tuomas Juntunen, Parnasso)

”Tyyliä voisi pitää erikoisuuden tavoitteluna, mutta se toimii. Eikä sitä ole yhtään vaikea seurata.” (Rakkaus on koira helvetistä)

.

.

muumien_kansi

Muumit ja olemisen arvoitus kiinnittää lukijan huomion Tove Janssonin mestarillisten saturomaanien filosofiseen puoleen. Mitä tekemistä muumeilla, Nuuskamuikkusella ja Vilijonkalla on Kierkegaardin, Heideggerin ja Sartren kanssa? Kuvitus: Tove Jansson. Atena kustannus, 2009. ISBN 978-951-796-592-7

”Rytmi ja hellä ironia ovat kohdallaan. Kirjaa voi, todellakin, hyvin suositella niin vasta-alkajille kuin eksistentialismissa ja muumilogiassa pitemmälle ehtineillekin.” (Kuisma Korhonen, Helsingin sanomat)

”Myös arvostelun lukija joutuu valinnan eteen: lukeako Laajarinteen kirja vai paetako sen herättämiä ajatuksia.” (Janne Luotola, Turun ylioppilaslehti)

”Lähestymistapa tuntuu toimivan, sillä Laajarinne on onnistunut loihtimaan kenties helppolukuisimman ja yleistajuisimman filosofiankirjan, tinkimättä kuitenkaan käsiteltävän alueen laajuudesta tai argumentoinnin pätevyydestä.” (Tuukka Hämäläinen, Viikko Eteenpäin)

”’Toisto myös rakentaa ja ylläpitää aitoa itseä’, kirjoittaa Laajarinne, joka on tehnyt kokonaisuudessaan viehättävän ja muumien henkeä tyylillisestikin kunnioittavan kirjan.” (Kristina Svensson, Vantaan Lauri)

”Muumit ja olemisen arvoitus on hienovaraisesti kirjoitettua filosofista pohdiskelua, joka ei edellytä filosofisia yliopisto-opintoja.” (Juha Drufva, Kansan Uutiset)

”Kun tällaisia asioita yritetään muotoilla tekstiksi, lopputulos on väkisin hiukkasen kompasteleva ja nuljuva.” (Jorma Tuomi-Nikula, Keskisuomalainen & Savon Sanomat)

”Laajarinteen kevyesti syvissä vesissä liikuskeleva muumitutkimus yksinkertaisesti toimii.” (Mari Viertola, Turun Sanomat)

.

.

.

t8a4hv

Saattaa sisältää pähkinää.

Kuinka käy, jos nukahtaa kaupan lihatiskille?

Millainen murkina saa lapsen kasvamaan hetkessä jättikokoon?

Mitä tapahtui Mufffslurpfille, joka puhui ruoka suussa?

Saako sinappia sotkea ympäriinsä?

Kahdelle. Älä niele purematta.

Kuvitus: Martti Ruokonen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35040-9

.

”Aikuisiakin naurattaa vallan vietävästi, joten Ruoalla ei saa leikkiä on selvä täysosuma.” (Mikko, Kirjavinkit)

”Tää kirja ois kyllä mun kaa, vaikka se olis niinku lastenkirja.” (Marko Ikävalko, Kirjatyö)

”Nimestään huolimatta opus ei ole mikään käytöksen kultainen kirja – pikemminkin päinvastoin.” (Marika Laijärvi, Keskisuomalainen)

”Tässä on juuri sellainen kirja, joka lapsiperheissä tarvitaan.” (Hymyilevä eläkeläinen)

”Se, joka ei tunne entuudestaan Jukka Laajarinteen moniaalle rönsyilevää ja lukijan ajatuspiintymiä verryttelevää tuotantoa, voi hämääntyä tästä kirjasta.” (Päivi Heikkilä-Halttunen, Lastenkirjahylly)

.

.

.


Elina vieraalla maalla
Elinan perhe muuttaa ulkomaille, eikä Elinaa jännitä yhtään. Perillä Kumarkandissa vieraaseen kulttuuriin sopeutuminen osoittautuu vaikeammaksi, kuin kukaan osasi arvata. Kuvitus: Pekka Rahkonen. WSOY 2008. ISBN 978-951-0-33983-1

.

.

Jäiset jumalat
Rauhallisen vuoristolaakson elämä rikkoutuu, kun pieneen ja eristyneeseen kylään saapuu muukalainen nimeltä Tzootz. Hänen ulkomuotonsa on outo ja pelottava, tavat hämmentäviä. Kun kylää myöhemmin kokee kovia aikoja, löytyy syy Tzootzin tekemästä pyhäinhäväistyksestä, joka nuoren Tashin on lähdettävä hyvittämään. Edessä on ankara matka äärimmäisiin koettelemuksiin. WSOY 2007. ISBN 978-951-0-32898-9

.

.

Uskomattomia selityksiä
Aamiaispöydässä Elina on kummissaan. Isän otsaan on ilmestynyt laastari eikä äitiä näy missään. Isän selityksetkin ovat toinen toistaan tolkuttomampia. Avaruusolioita muka! Kuvitus: Pekka Rahkonen. WSOY 2006. ISBN 951-0-32120-6

.

.

Minä en laske kymmeneen!
”Ajetaanko pyörällä?” Varpu kysyy.
”Enkä, enkä!” kieltäytyy Petteri. ”Eieieieieieieieieieiei!”
Sami Saramäen kuvittama uhmaikäisen kielteinen laskemiskirja palkittiin Tietopöllö-kunniamaininnalla vuonna 2007. WSOY 2006. ISBN 951-0-31352-1

.


.


Varsinainen kalavale
Onko kaikkialle rönsyilevä vitsinkerrontaperinteemme syntynyt jonkin todellisen historiallisen tapahtumasarjan seurauksena? Ovatko kuulemamme vitsit, älynväläykset ja saivartelevat sutkaukset osia jostakin suuremmasta, alkuperäisestä kertomuksesta? Nyt tämä suuri tarina on koottu, kansallisvitsauksemme, varsinainen kalavale. Kuvitus: Inari Savola. WSOY 2005. ISBN 951-0-30764-5

.

.


Mummon kone
KRÄNG! PRÖM! SURR! ROUSKIS! HURR! BZZZZZ! FLURP! KRRRRT! IIIIAAUUURRRRR! BÄNG! HUH!
Martti Ruokosen kuvittama ja Jukka Laajarinteen kirjoittama Mummon kone voitti suuren yhteispohjoismaisen kuvakirjakilpailun. Teos on julkaistu myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.
”Kuvan, tekstin ja äänen hieno yhteispeli muodostaa pienen kokonaistaideteoksen.” (Kansainvälinen palkintolautakunta) WSOY 2005. ISBN 951-0-30333-X

.

.

Madonluvut
Hassuja tarinoita, pirullisia pähkinöitä. Matematiikka on pahempaa ja parempaa, kuin mitä opettajasi koskaan kertoivat! Kirja oli Finlandia Junior -ehdokkaana vuonna 2003. Kuvitus: Martti Ruokonen. WSOY 2003. ISBN 978-951-0-27981-6

.

.

Onnenpossu
Maalaispoika Jaakko saa yllätysystävän, kun naapuritilalle syntyy pieni porsas. Pian poika ja possu ovat erottamattomat. Kesä kuluu rattoisasti, mutta syksyllä Jaakko huomaa, ettei koulussa kukaan halua leikkiä hänen kanssaan. Kiusattuna ei ole kiva olla, mutta onneksi on Teemu-possu, johon voi aina luottaa. WSOY 2003. ISBN 951-0-27765-7

.


.


Supersankari Omega
Ale Hietala on hieman hukassa. Kun lukio on päättynyt, tuntuu kuin kaikki odottaisivat häneltä jo seuraavaa siirtoa. Helsinki on kolkko paikka muualta muuttaneelle. Poikien asuntola on yritetty sytyttää palamaan. Kaduilla hakataan ihmisiä keskellä päivää, mutta kaikki kääntävät katseensa muualle. Onko ilmassa tilaus supersankarille? WSOY 2000. ISBN 951-0-24499-6

11 vastausta

  1. Morjens Jukka.

    Päätin poiketa täällä lukiokamun tuotantoon tutustumassa. Vaikka aikaa on kulunut niin tutunoloinen kaveri näkyy tekstien läpi.

    Mukavaa Sveitsissä oloilua!

    Terkuin,
    Tomi

    http://raindropper.wordpress.com

  2. Terveeks! Kiva, kun tulit moikkaamaan.

    Aikaa on tosiaan kulunut, jopa niin paljon, että meetettiin Sveitsistä yakaisin jo yli kaksi vuotta sitten. Mutta hei, kurkkaanpa, mitä linkkisi takaa löytyy.

  3. Hei.

    Olen lukenut nyt kymmeniä kertoja 2-vuotiaalle tyttärelleni kirjan nimeltä Minä en laske kymmeneen! ja tätä ”vaapu”-kirjaa luetaan joka ilta. Olen ilolla pistänyt merkille kirjan omaperäisyyden ja hauskan tarinan, joka yllättää hämmästyttävällä tavalla aikuisenkin, johon ei usein lastenkirjoissa törmää. Aivan mahtava kirja, jonka moderni ja tyylikäs kuvitus ansaitsee myös suuren kiitoksen.

    Kirja piti lukea moneen kertaan ennen kuin tajusin bussipysäkin antaman vinkin.

    Toimii.

  4. Hirmuisen mukava kuulla!

    Itse huomasin bussipysäkin numeron vasta nyt, kun sen sanoit – sen, mihin se vihjaa, olin huomannut jo aiemmin. Kuvituksen keksinnöistä kaikki kiitos kuuluukin kokonaisuudessaa Samille, minä keksin pelkän tarinan.

  5. Moi! En tiennytkään että sun tuotanto on nykyään jo näin laaja!

    Täytys joskus treffata taas. Toi 23.01. meni jotenkin ohi, taas.

    Runosi innoittivat minua keksimään pitkästä aikaa oman:

    Vanhenen maitoa nopeammin
    Olisiko pitänyt pastöroitua

  6. Happanen

  7. Heti punakynä viuhuu, hehe. Mutta joo, ehkä tuota voi vielä hioa.

    Sä varmaan tiedät pastöroinnin etymologiaa. Meinaan, onko sillä jotain tekemistä pastorin kanssa? Jaakko Teppo käyttänyt tuota yhteyttä eräässä kaskussaan.

  8. 🙂 Ei se ollut kriittinen punakynä vaan epäkriittinen ehdotus kolmanneksi riviksi.

    Louis Pasteur -niminen tyyppi keksi aikoinaan, että jos maito tapetaan kuumentamalla ja sitten se eristetään niin, ettei ulkopuolelta tule uutta elämää tilalle, se myös pysyy kuolleena.

  9. Kyllähän mä tuon tiesinkin.

    Kolmas rivi hyvä.

  10. http://hommaforum.org/index.php/topic,56819.0.html

    ”Leikkiminen kielletty – Kontrolliyhteiskunnan lapset” mainittu vastauksessa #110. Ketjun aihe: ”Miksi kouluista on tullut haitallisten mokuarvojen tyrkyttäjiä?”

    Aikanakin ketjusaloitusviesti saattaa kiinnostaa kirjailija Jukka Laajarinnettä.

    – Lalli –

  11. Kiitos linkkivinkistä. Kiinnostava keskustelu kaiken kaikkiaan. Tekisi melkein mieli osallistua siihen itsekin, mutta tuntuu, että joudun tuosta aiheesta puhumaan riittävästi ja vähän liikaa ilmankin. No, pari ihan pientä huomiota:

    Se tabula rasa -ajatus ei oikein tunnu pitävältä. Pienikään lapsi ei ole muovailuvahaa, vaan jopa poliittiset asenteemme ovat ilmeisesti perustaltaan yllättävänkin geneettisesti määräytyneitä (asiaa on tutkittu mm. eri kodeissa kasvaneiden identtisten kaksosten avulla). Samoin yksittäisen opettajan vaikutusvalta on varsin rajallinen, sillä kaikilla muillakin opettajilla on mielipiteitä – laidasta laitaan. Koulun suurin ”kasvattava” vaikutus toteutuukin opetusjärjestelyistä johtuvan piilo-opetussuunnitelman muodossa: eniten kouluissa ei opiskellakaan varsinaisia oppiaineita vaan hallittuna olemista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: