Kasvisliemi

Luin jostain joskus, että joku pakasti sipulinkuoria ja vastaavia kasvisjämiä keittääkseen niistä myöhemmin liemen. Sipulinkuoria? Ajatus kuulosti äkkisiltään hieman äärimmäiseltä, mutta jäi mieleen kypsymään.

Pari viikkoa sitten päätin kokeilla. Sipulistahan menee usein kiireessä työskennellessä haaskuuseen se vihertävä ja lommoinen uloin kerros kuorten mukana. Ja se vähän puumainen ja kova kanta. Myös valkosipulinkynsien kannat menevät helposti hukkaan. Tuoreyrteistä taas tulee monesti käytettyä vain lehdet, jolloin varret päätyvät ennemmin tai myöhemmin kompostiin. Mitä, jos kaikki nuo osat päättäisikin pelastaa? Ja porkkanoiden ja muiden juuresten kuoret. Ja kaikenlaista hieman nahistunutta ja epäesteettistä, mikä olisi kuitenkin periaatteessa syötävää.

Aloin pakastaa kasvinjämiä, ja kun näin, mihin tahtiin astia alkoi täyttyä, alkuperäinen epäilykseni vaihtui innostukseksi. Sitä tavaraahan on heitetty mäkeen aika paljon!

Jäisiä kasvinosia.

Jäisiä kasvinosia.

Ainesten päälle kaadetaan vettä sen verran, että ne suunnilleen peittyvät.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joukkoon lisätään muutama kuivattu sieni, jos sellaisia sattuu olemaan, ja lusikallinen oliiviöljyä aromisieppariksi. Keitellään kannen alla puolisentoista tuntia. Lopuksi liemi siivilöidään. Marttojen sivuilla varoiteltiin perustellun oloisesti puristelemasta kasviksia.

Lopuksi lisäsin suolaa, ja siinä se sitten oli.

Valmis liemi.

Valmis liemi.

Valmista lientä syntyi prosessissa selvästi vähemmän, kuin mitä aluksi kaadoin kattilaan vettä. Se oli sameampaa kuin kaupan liemikuutioista tai pullofondista saatava.

Liemi ei kai säily kuin pakastettuna, joten se kannattaa käyttää viimeistään seuraavana päivänä.

Keittelyyn käytettävä energiamäärä lienee niin suuri, että kasvinjämien kompostointi saattaisi olla ekologisempi vaihtoehto. Tällä jämäruoalla ei maailmaa pelasteta. On kuitenkin irrationaalisesti tyydyttävää saada hyödynnettyä isot kasat materiaalia, joka muuten menisi hukkaan. Ja se tuoksu, ja se maku… merkittävästi täyteläisempiä kuin marketin tuotteissa. Tästä tulee tapa!

3 vastausta

  1. Minä en yleensä pakasta kasvisten jämiä, sillä niitä kertyy ruoanlaitosta tarpeeksi ennen kuin menevät huonoksi. Porkkanan/bataatin/maa-artisokan kuoria, sipulin pehmeitä kuoria, kaalin kantoja, kukkakaalin/parsakaalin vartta (jos ei mene muuhun ruokaan), herneenpalkoja, parsan kovia varsia jne. Purjo on täällä puoli-ilmaista, niin saatan ostaa sitä ihan vain liementekoa varten, samoin varsiselleriä. Noiden seuraksi aasialaisen kaupan kuivattuja sieniä. Liemen pohjana käytän parsakaalin, vihreiden papujen tai maissin höyrytysvettä, jos sellaista sattuu olemaan (muita kasviksia en höyrytä, paitsi artisokkaa ja siitä tulee yleensä liian kitkerää lientä).

    Valmista kasvislientä minulla on sen sijaan aina pakkasessa monta rasiaa ja pari pientä minigripiä. Minusta esim. keittoa ei kannata tehdä ilman oikeaa lientä pohjalle. Pikkuminigrip taas lisää kivasti makua vähän kuivempaakin ruokaan.

  2. Kun nykyään teen melko paljon kasvisruokaa, niin pitääpä ainakin kerran kokeilla tätä perskeistä valmistettua buljongia

  3. Ja tietenkin, jos tekee paljon liharuokaa, niin luut, kanan- ja kalanjämät tekevät vastaavasti liha-, kana- tai kalaliemen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: