Huudin suuran selitys

Olen lueskellut Koraania, tai oikeastaan suomenkielistä selitysteosta (suom. Jussi Aro, Armas Salonen, Knut Tallqvist, WSOY, 1957, 2001). Huh huh. Jos joskus pääsen kirjan loppuun asti, niin pidän sitä melkoisena työvoittona. Huudin suurassa oli kyllä viehättävä kohta, siinä puhuttiin Lootin perheestä ja kaupungin tuhoutumisesta. Kuvaus oli surrealistisempi ja runollisempi kuin Raamatussa. Siis parempi. Mielikuvitukseni alkoi laukata:

.

Gabriel: ”… ja annoimme sen päälle sataa rivittäin tulikiviä…”

Muhammed: ”Ai mitä? Sanoitko, että tiilikiviä?”

Gabriel: ”Tulikiviä.”

Muhammed: ”Niinhän minä sanoinkin, tiilikiviä.”

Gabriel: ”Ei ei! Tulikiveä! Tulisia kiviä.”

Muhammed: ”Aha. Okei. Laitan tähän että tiiliskiviä.”

.

Yksi vastaus

  1. Kunnon tekstiin ei ajan hammas pysty. Onhan tuo kuin nykypäivää ja suoraan meidän perheen kahden eläkeläispöntön keskustelusta. Toisaalta tulee mieleeni monet koulutuslautakunnan kokoukset.

    Lue lisää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: