Robotti, joka rakastui

Jotakin syvästi häiritsevää on uutisessa, jossa rakastumiseen ohjelmoitu ja itseohjelmoituva robotti meni vaarallisella tavalla sekaisin. Tutkimusryhmä pitää koetta epäonnistumisena, minä onnistumisena. Sillä vaikka suunnittelijat tavoittelivatkin tulevaisuuden hoivarobottien toiminnan kannalta hyödyllistä tunnetta, saivat he aikaiseksi aikaiseksi jotakin enemmän: rakkauden järjettömyyden.

Tavallaan en voi kuin ihmetellä, mikä se järkevä rakastumisen malli oikeastaan oli, jota hankkeessa etsittiin. Ehkä se sama, mitä ihmisetkin usein hakevat: ”Jos minä ihan vähän vain ihastun… Vielä vähän enemmän mutten liikaa. Sillä lailla maltillisen intohimoisesti…”

6 vastausta

  1. Rohkeastipa japanilaiset lähtivät kokeilemaan. Olen samaa mieltä, he onnistuivat liian hyvin, koska tuollaista rakastetun vangitsemistahan ilmenee ihmisten piirissä paljonkin. He ilmeisesti unohtivat, että rakastamisessakin on hyväksytty keskialue ja lukuisia vähemmän hyväksyttyjä vääristymiä, mutta silti siihen kuuluvia ilmiöitä.

    Mutta todella hurja kokeilu – mitähän kreationistit siitä sanoisivat. Onhan se aika pelottavaa rakentaa koneeseen sitä, mitä pidetään erityisen inhimillisenä.

  2. Äsh, no nyt vasta katsoin mikä oli lähde. oh me!

  3. 🙂
    Minäkin menin halpaan, vaikka asioiden todellisen tilan olisi voinut huomata niin helposti. Lähdekritiikin oppitunti. Harmi, ettei ollut totta.

    Vähän sentään lohduttaa, etten ollut ainoa. Uudesta Suomesta minä jutun ensimmäiseksi löysin.

  4. Luet Uutta Suomea… huolestuttavaa.

  5. No höh! Mä olin väsäämässä postausta jonka teksti meni näin:

    “Despite our initial enthusiasm, it has become clear that Kenji’s impulses and behavior are not entirely rational or genuine,” conceded Dr. Takahashi.”

    Eikös tuo nimenomaan ole ”oikean” rakkauden tunnusmerkkejä?

    Ja sit sä menit viemään mun hyvän postauksen postaamalla samasta, vieläpä melkein vuorokautta ennen kuin sain kyseisen idean, saamarin ideavaras!

  6. ”Minäkin menin halpaan, vaikka asioiden todellisen tilan olisi voinut huomata niin helposti.”

    Tekniikasta jotain tietävänä ja ohjelmointiakin opettelemaan joutuneena pidin alunperinkin koko juttua aprillipilana, tunteiden ohjelmointi kun on mission impossible. Hauska juttu kuitenkin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: