Lurjus

Sana “lurjus” on hieno sana, jota käytetään nykyään aivan liian vähän. On kuitenkin traditio(?) tai turvasatama, jossa “lurjus” elää ja voi hyvin: venäläisen kirjallisuuden käännökset. Toivottavasti se karkaa sieltä joskus muuallekin.

Eikö tämä törky jo riitä!

“Luultavasti ei ole koskaan koko maailmassa painettu kirjaa, jossa olisi niin paljon haukkumasanoja, kirouksia, herjauksia ja raakoja kuvauksia kuin tässä kirjassa. Melkein keskeytymättä raatelevat lukijan tunteita kaikkein julkeimmat puheenparret. [...] Uskonnollisia käsitteitä ja tunteita tehdään naurunalaisiksi ja loukataan usein niin riettaasti, ettei sillä ole mitään rajoja.”
August Ahlqvist Seitsemästä veljeksestä, 1870.

”[...] kirjaa ylimalkaan ei sovi antaa [...]

Suuri kakkakeskustelu

Joukko nuorisokirjailijoita istuu illallispöydässä:
K.K.: Kakka.
S.P.: Pieru.
J.L.: Pökäle!
E.A.: Paska!
Kaikki: Höhöhö! Hekoheko!
P.L.: Jöötti!
T.S.: Nyt, kun me puhumme erotiikasta, niin…
K.K.: Mitä? Puhummeko me erotiikasta?
Aihe on jotenkin pötkähdellyt esille viime päivinä.
Ensinnäkin tämä Kurttila. Ei naurata ihan kakkia. Minun mielestäni kirja on pääosin hyvin hauska. Erlend Loe kirjoittaa omanlaistaan tavaraa, jossa riittää tasoja ja kummasteltavaa, mutta täytyy tunnustaa, että myös [...]

Kirjallisia blogeja

Tässä kolme blogia, joita olen alkanut seurata vasta hiljattain tai jopa aivan äsken:
Juha Siron Mitä tapahtuu todella: Kirjailija käsittelee kirjallisuutta. Hyvinkin mielenkiintoinen.
Päivi Heikkilä-Halttusen Lastenkirjahylly: protesti vähentyneelle lasten- ja nuortenkirjakritiikille. Tässä asiassa onkin protestoimista. Muistuu mieleen eräs keskustelupätkä parin viikon takaisista kustantamon kemuista…
Kollega: Onnittelut hienosta kritiikistä. Kerrankin joku meistä lastenkirjailijoista sai osakseen huomiota!
Minä: Niin. Kun kirjoitin [...]

Sokeiden valtakunnassa – Kommentaari

Tänään ymmärsin vanhan sanonnan entistä paremmin.
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas.
Mitä se nyt sitten tarkoittaa? Sitä, että huonokin visio, yksisilmäisyys, johtaa aikaansaamiseen ja valtaan, mikäli muilta visiot puuttuvat kokonaan. Ajatellaan nyt vaikka poliittista valtaa, joka on ajautunut lähes kokonaan yksisilmäisille rahataloustahoille, koska muutakaan ajattelua ei oikein viitsitä harjoittaa.

Yhdyssanoja

pikkukaupunkilomaparatiisisaarivaltioneuvos
sukupuolisiveysoppikoulumestariluokkasotaväkivaltasuhdetoiminta
kuorma-autoimmuniteetti
viirupöllöpäähine
tietoyhteiskuntamallitoimistotyömaansiirtokonemusiikkitalomaaliruisku

Kaksi kirjaa, kaksi kieltä

Luen paraikaa kahta kirjaa.
Pirkko Saision Kohtuuttomuutta aloitellessani se iski taas lujasti, mutta osasin odottaa sitä, ja niin ällistys meni tällä kertaa nopeammin ohi. Saision kyky rytmittää ja rakentaa lauseitaan on nimittäin jokseenkin täydellinen. Mestarillinen. Häikäisevä. Ei mitään liikaa, ei mitään liian vähän. Asia tulee selväksi sellaisella kirkkaudella ja täsmällisyydellä, että en voi muuta kuin kadehtia. [...]

Tänä iltana

istuin baarissa hyvässä seurassa (=Hilla) ja ajattelin muun muassa ammattilaisen ja amatöörin välistä eroa. Suurin osa kirjailijoista taitaa olla amatöörejä (amateur). Minä ainakin, sanan rakastaja-merkityksessä. Teemme työtämme rakkaudesta, tilaustöitäkin, kun taas ammattilainen tekee työtään rahasta. Sen me kirjailijat taas yleensä saamme jostain muualta.
Scifi-mafiassa juttelin muun muassa MikaPeen ja Tuomaksen kanssa siitä, miten kummitukset ovat. Minun [...]

Suomen kielen päivää

Vietämme tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. “Agricola – maamiehen juoma!” kuten jossain Pahkasiassa tai vastaavassa joskus mainostettiin.
No, jos ei maamies niin maanmies kuitenkin, ja näissä kieliasioissa tunnustaudun kansallismieliseksi protektionistiksi. Ymmärrän hyvin mutten hyväksy esimerkiksi sitä, että niin moni suomalainen tutkija kirjoittaa englanniksi. Hävetkää. Hieman nuivasti suhtaudun myös nuorisoon, joka lukee kirjallisuutensa mieluiten englanniksi, [...]

Illan pimeitesä

Oho. Miten minä nyt noin kirjoitin? Tulipa hyvä.